Viikonloppuna pääsin vihdoin ensimmäistä kertaa irrottautumaan hetkeksi Leónista, kun matkasin AEGEE - ryhmän kanssa pitkin pyhiinvaeltajien reittejä Espanjan pohjoisosissa. Perjantaina Leónissa alkanut raikas vesisade helli meitä koko lauantain, joten sään ei voi sanoa erityisemmin suosineen kulttuurimatkailua. Onneksi olimme sentään liikkeellä bussilla emmekä apostolin kyydillä kuten oikeat pyhiinvaeltajat. Vuoristojen huikeat korkeuserot ja nyt talvella viima, sade ja kylmyys ei näyttänyt houkutelleen myöskään pyhiinvaeltajia tai ainakaan heitä ei osunut näköpiiriini, kun katselin maisemia bussin ikkunasta.
Matkan ensimmäinen etappi oli pienessä vuoristokylässä O Cebreirossa. Kuuleman mukaan O Cebreiro on yksi vaikeimmin saavutettavista kohteista pyhiinvaellusreitillä. Tällä kertaa kauniit (?) maisemat peittyi pilviin
Yhden pysähdyksen ja 4 tunnin bussimatkan jälkeen olimme sitten varsinaisessa matkakohteessamme Santiago de Compostelassa. Santiago de Compostela on siis n. 100 000 asukkaan kaupunki Luoteis-Espanjassa Galiciassa, jonne miljoonat pyhiinvaeltajat ympäri maailmaa päättävät joka vuosi viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia kestäneen vaelluksensa. Suurin osa pyhiinvaeltajista on liikkeellä jalkasin, mutta myös pyöräilijät ja ratsastajat on oikeutettuja saamaan todistuksen suoritetusta vaelluksestaan. Useimmiten pyhiinvaellus alkaa jo Ranskan ja Espanjan rajalta, joten ennen Santiago de Compostelaa (matkaa n. 750 km) hikeä, verta ja kyyneleitä pääsee varmasti vuodattamaan aina varastoon asti.
Santiago de Compostela on kaunis kaupunki, jonka ehdoton nähtävyys on mahtava katedraali vanhan kaupungin sydämessä. Tarinan mukaan Herodeksen mestaama apostoli Santiago eli suomeksi Pyhä Jaakob (tai ainakin jäännökset) lepää jossain siellä katedraalin sisällä. Tämä Pyhä Jaakob tuntuu olevan tärkeä kaveri katolisille, sillä hänen mukaansa on mm. nimetty lukuisia paikkoja (esim. tämä vierailemamme kaupunki), tehty miljoonia erilaisia patsaita, muistomerkkejä ja matkamuistoja.
Katedraalin itäsiipi, täti ja minä
Katedraalin pääovi ja AEGEE - porukkaa
Katedraalin keskiosa
Paluumatkalla pysähdyimme vielä yhteen pyhiinvaeltajien suosikkikohteista eli pieneen kaupunkiin nimeltä Villafranca del Bierzo. Paikallinen opas esitteli paljon erinäisiä yksityiskohtia erilaisista rakennuksista ja tietenkin vielä muutaman kirkonkin. Matkaväsymys ja nälkä vei kuitenkin loppujen lopuksi voiton kaupunkikierroksesta ja lopulta löysimme itsemme ahmimasta mahtavia munakassämpylöitä kaupungin ainoassa kahvilassa/ravintolassa, joka tarjoili ruokaa vielä (!) seitsemän aikaan sunnuntai-iltana.
Vaikka matka saattoikin kuulostaa tylsältä, ei se sitä onneksi kuitenkaan ollut. Selittelyäkö? No ei :) Jopa kymmenestä kirkosta ja museoista voi aina löytää jotain mielenkiintosta ja harmaastakin päivästä saa aurinkoisemman kun käyttää vähän mielikuvitusta. Esimerkiksi ilmeisesti yksin matkaan lähteneen ranskalaisen vaihtaritytön yksinpuhelua oli ajoittain viihdyttävää seurata. Myöskään matkaseurassani (kavereita täältä asuntolasta) ei ollut minkäänlaista valittamista. Samalla porukalla lähdetään sitten kuukauden päästä viettämään pääsiäistä Andaluciaan, JEEJEE!
Nyt täytyy juosta espanjan kielioppitunnille, mutta kirjottelen taas lisää heti kun ehdin. Hasta pronto!
Kun nyt jälkeenpäin ajattelen, mistään "sairaan energisestä" matkasta ei voi puhua. Nähtyjen kirkkojen lukumäärän perusteella olisimme voineet olla yhtä hyvin jonkun seurakunnan matkalla, tosin sillä erotuksella että matkanjohtajamme olivat melkoisessa humpakkeessa lauantai-iltana hostellilla (tai enhän minä tiedä vaikka seurakunnan retket olisivat nykyisin vielä kosteempia). Katedraalin, muutaman museon ja pienen kaupunkikierroksen jälkeen lauantaina oli siis tarkotus vielä nähdä paikallista yöelämää, mutta älytön sade ja muutaman tunnin myöhässä ollut yhteislähtö (matkanjohtajien hostellilla organisoima hirsipuu/pictionary kesti tunnin jos toisenkin ja juovutti ennen kaikkea järjestäjiä - vaihtareilla oli melko maltillinen linja) sai suurimman osan porukasta valitsemaan enemmin pehmeän sängyn kuin liukkaat kadut ja ahtaat kuppilat.
Sunnuntaina olimmekin sitten pirteinä klo 12 messussa! Ite en olisi varmasti messua matkaohjelmaani valinnut, mutta koska muutkin meni...no, nyt on sitten nähty oikea katolinen messukin. Laulavaa nunnaa ja kuvassa näkyvää pyhää savua lukuunottamatta messu ei juurikaan eronnut meidän luterilaisesta jumalanpalveluksesta.
Sunnuntaina olimmekin sitten pirteinä klo 12 messussa! Ite en olisi varmasti messua matkaohjelmaani valinnut, mutta koska muutkin meni...no, nyt on sitten nähty oikea katolinen messukin. Laulavaa nunnaa ja kuvassa näkyvää pyhää savua lukuunottamatta messu ei juurikaan eronnut meidän luterilaisesta jumalanpalveluksesta.
Papit heiluttamassa pyhää savua hönkivää kultaista kannua
Palmuja jee
Messun jälkeen meillä oli vielä muutama tunti aikaa kierrellä kaupungilla ennen kuin lähdimme takaisin Leóniin. Aurinko, lämpö ja muutamat nähdyt palmut teki matkailusta heti paljon mukavampaa!
Palmuja jee
Paluumatkalla pysähdyimme vielä yhteen pyhiinvaeltajien suosikkikohteista eli pieneen kaupunkiin nimeltä Villafranca del Bierzo. Paikallinen opas esitteli paljon erinäisiä yksityiskohtia erilaisista rakennuksista ja tietenkin vielä muutaman kirkonkin. Matkaväsymys ja nälkä vei kuitenkin loppujen lopuksi voiton kaupunkikierroksesta ja lopulta löysimme itsemme ahmimasta mahtavia munakassämpylöitä kaupungin ainoassa kahvilassa/ravintolassa, joka tarjoili ruokaa vielä (!) seitsemän aikaan sunnuntai-iltana.
Vaikka matka saattoikin kuulostaa tylsältä, ei se sitä onneksi kuitenkaan ollut. Selittelyäkö? No ei :) Jopa kymmenestä kirkosta ja museoista voi aina löytää jotain mielenkiintosta ja harmaastakin päivästä saa aurinkoisemman kun käyttää vähän mielikuvitusta. Esimerkiksi ilmeisesti yksin matkaan lähteneen ranskalaisen vaihtaritytön yksinpuhelua oli ajoittain viihdyttävää seurata. Myöskään matkaseurassani (kavereita täältä asuntolasta) ei ollut minkäänlaista valittamista. Samalla porukalla lähdetään sitten kuukauden päästä viettämään pääsiäistä Andaluciaan, JEEJEE!
Nyt täytyy juosta espanjan kielioppitunnille, mutta kirjottelen taas lisää heti kun ehdin. Hasta pronto!
Kommentit