Jea. Ensimmäinen viikko on siis takana ja tällä hetkellä päällimmäisenä tuntuu olevan kaksi asiaa: Hace frio y mañana. Täällä on siis kylmä ja kaikki todellakin tapahtuu ainakin tässä asuntolassa huomenna. Koska lämmitystä ei käytetä juuri missään päivisin, tuntuu melkein kuin olisi koko ajan ulkona. Pakkasta ei ole kuin pari astetta (brasilialaisille plus kymmenen on jäätävä..), mutta tuuli tuntuu menevän niihin kuuluisiin luihin ja ytimiin. Viime päivinä ei olla siis liikuttu muualle kuin kielikurssille keskustaan, ostoskeskukseen ja supermarkettiin. Muuten ollaan puettu reippaasti päälle ja hengattu edelleen samoissa huoneissa kuin aiemminkin täällä asuntolassa.

Kun perjantaina tehtiin sopimukset ja maksettiin vuokratakuut, meille luvattiin, että maanantaina muutetaan eli vaihdetaan huonetta. Nyt on keskiviikko, eikä vielä ole löytynyt huonetta meille. Tai huoneita tuntuu kyllä olevan, mutta ei sille kokoonpanolle, josta perjantaina oli puhetta. Aulassa on kolme respan setää, joista jokaisella tuntuu olevan omat eri tietonsa tai sitten ne ei tiedä mitään. Neiti hallinto tuntuu olevan ainoa, jolla on täällä päätösvaltaa huoneiden suhteen, mutta hän taas ei oo juuri koskaan paikalla. Neiti hallinnon työaika klo 17-20 on ainakin tähän asti tarkottanut tuntia kuuden ja puol kaheksan välillä. Äsken aulan setä käski pakata tavarat muuttoa varten, mutta en todellakaan aio tehdä mitään ennen kun ollaan juteltu neiti hallinnon kanssa. Jos siis asunto järjestyy Fernandan ja Paulan kanssa (kuten perjantaina luvattiin), sitten pakkaan kamani ja muutan. Muuttosotkujen lisäksi kärsivällisyyttä on vaatinut rajoitetut/toimimattomat nettiyhteydet edellisinä päivinä. On vaikea uskoa, kuinka vihaseksi sitä voikaan tulla, kun ei saa yhteyttä ulkomaailmaan kolmeen päivään.
No, pääasia kaikessa on kai kuitenkin se, ettei huonommat asiat oo pilannut hyviä päiviä täällä. Maanantaina alkanut kielikurssi on ainakin toistaseks vaikuttanut tosi hyvältä. Puhuminen, kirjottaminen ja lukeminen on päivä päivältä tietenkin helpompaa ja kurssilla oppimia asioita on helppo hyödyntää useimmissa tilanteissa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aaaaaaaaaaaahhhhhhhhhh...tunnin kestäneen monivivahteisen keskustelun jälkeen meillä on nyt oma huone seuraavassa kerroksessa. Alan siis nyt pakkaamaan tavaroita ostoskärryyn (loistava lisävaruste kaikissa muutoissa). Lisää tekstiä ja kuvia mahdollisesti illalla...

Ensimmäisen viikon opetus: jos oikeesti jotain haluaa, sitä pitää osata vaatia. Eikä yks tai kaks kertaa todellakaan riitä. Kuten kuvasta näkyy: nyt on kaikki okei :) Oikeella tulevat brassikämppikseni Fernanda ja Paula ja keskellä puolalainen Alexandra. Alexandran vasemmalla puolella on saksalainen Violeta ja kanadalainen Elisabethin (ex-haitilainen). Tällä porukalla ollaan nyt hengattu ja tullaan varmasti jatkossakin hengaamaan, koska asutaan melkein naapurihuoneissa ja ollaan samoilla tunneilla kielikurssilla.

Perusvarustus: kolmet sukat, tossut, kahdet housut ja kolme paitaa
Kun perjantaina tehtiin sopimukset ja maksettiin vuokratakuut, meille luvattiin, että maanantaina muutetaan eli vaihdetaan huonetta. Nyt on keskiviikko, eikä vielä ole löytynyt huonetta meille. Tai huoneita tuntuu kyllä olevan, mutta ei sille kokoonpanolle, josta perjantaina oli puhetta. Aulassa on kolme respan setää, joista jokaisella tuntuu olevan omat eri tietonsa tai sitten ne ei tiedä mitään. Neiti hallinto tuntuu olevan ainoa, jolla on täällä päätösvaltaa huoneiden suhteen, mutta hän taas ei oo juuri koskaan paikalla. Neiti hallinnon työaika klo 17-20 on ainakin tähän asti tarkottanut tuntia kuuden ja puol kaheksan välillä. Äsken aulan setä käski pakata tavarat muuttoa varten, mutta en todellakaan aio tehdä mitään ennen kun ollaan juteltu neiti hallinnon kanssa. Jos siis asunto järjestyy Fernandan ja Paulan kanssa (kuten perjantaina luvattiin), sitten pakkaan kamani ja muutan. Muuttosotkujen lisäksi kärsivällisyyttä on vaatinut rajoitetut/toimimattomat nettiyhteydet edellisinä päivinä. On vaikea uskoa, kuinka vihaseksi sitä voikaan tulla, kun ei saa yhteyttä ulkomaailmaan kolmeen päivään.
No, pääasia kaikessa on kai kuitenkin se, ettei huonommat asiat oo pilannut hyviä päiviä täällä. Maanantaina alkanut kielikurssi on ainakin toistaseks vaikuttanut tosi hyvältä. Puhuminen, kirjottaminen ja lukeminen on päivä päivältä tietenkin helpompaa ja kurssilla oppimia asioita on helppo hyödyntää useimmissa tilanteissa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aaaaaaaaaaaahhhhhhhhhh...tunnin kestäneen monivivahteisen keskustelun jälkeen meillä on nyt oma huone seuraavassa kerroksessa. Alan siis nyt pakkaamaan tavaroita ostoskärryyn (loistava lisävaruste kaikissa muutoissa). Lisää tekstiä ja kuvia mahdollisesti illalla...

Ensimmäisen viikon opetus: jos oikeesti jotain haluaa, sitä pitää osata vaatia. Eikä yks tai kaks kertaa todellakaan riitä. Kuten kuvasta näkyy: nyt on kaikki okei :) Oikeella tulevat brassikämppikseni Fernanda ja Paula ja keskellä puolalainen Alexandra. Alexandran vasemmalla puolella on saksalainen Violeta ja kanadalainen Elisabethin (ex-haitilainen). Tällä porukalla ollaan nyt hengattu ja tullaan varmasti jatkossakin hengaamaan, koska asutaan melkein naapurihuoneissa ja ollaan samoilla tunneilla kielikurssilla.
Kommentit