"Mañana más y mejor", sanoo Fernando jokaisen spinningtunnin jälkeen. Siis huomenna enemmän ja paremmin. Tietysti niin! Vaikka olotila ei olekaan tällä hetkellä ihan täydellinen experimental cyclea (kokeiluluontoinen spinning) varten, täytyy kuitenkin tänään mennä. On nimittäin viimeinen mahdollinen perjantai, jolloin voin vielä hikoilla experimental cycle - tunnilla. Ensi perjantaina (juhannusaattona) olen Iitun kanssa Madridissa ja sitten seuraavana pakataankin jo yhdessä kamoja kotimatkaa varten täällä Leónissa. Tässä välissä olemme ehtineet matkustaa Madridista Portoon nauttimaan Portugalin mukaansatempaavasta meiningistä. Ennen paluulentoa (30.6) vietän siis vielä tulevan viikon täällä Leónissa, sen jälkeen yhden yön Madridissa ja 4 Portossa ja lopuksi vielä palaan kahdeksi viimeiseksi päiväksi hyvästelemään jäljellä olevat kaverit ja Leónin. Siinä se sitten onkin. Hyvin suurella todennäköisyydellä elämäni ainoa kevät Leónissa. Yhyyyy...Mitä lähemmäksi tulee kotiinpaluu, sitä oudommalta tuntuu. Vaikka odotankin jo lähtöä, en oikeasti taida oikein tajuta, että pian olen taas kotona enkä vietä enää päivääkään yhdessä näiden ihmisten kanssa, joiden läsnäoloon olen niin tottunut. Aina täytyy tietysti lähteä voidaakseen palata kotiin. Vaikka aika ja paikka vaihtuvat, muistot onneksi säilyy. Olenkin Henry Boyen kanssa samaa mieltä siitä, että loppujen lopuksi elämän tärkein matka on tavata ihmiset puolessavälissä.

Eilen oli kolmas ja tämän kevään viimenen tentti. Jihaa!  Edellisen viikon kielioppitentin läpäisin huikealla pistemäärällä 5,2  (4,5  tarvittiin läpipääsyyn) ja tiistainen kansainvälisen markkinoinnin tentti meni myös ainakin omasta mielestäni ihan hyvin.Tulokset tulee kai ensi viikolla. Sen sijaan tästä viimesestä geografia humanan tentistä en sitten tiedäkään. Olin kyllä opiskellut tarkasti monenlaisia asioita, mutta en tietysti juuri niitä, joita professori Theodor teoriaosuudessaan kysyi. Täytyy toivoa, että professori on ystävällinen ja päästää tentistä läpi, sillä ainakin käytännönosuuden excel-taulukoiden teko sujui ilman suurempia ongelmia.

Omaa lukukauden päättymistä (useimmilla tentit vielä jatkuu kesäkuun loppuun) oli tietysti juhlittava asiaankuuluvalla tavalla sidralla ja sangrialla hyvässä seurassa. Menin siis eilen ensin Alexandran ja Elizabethin kanssa Violettalle, josta jatkettiin Eltonin ja Armandon bileisiin ja sieltä sitten lopulta isolla porukalla yhdessä tuttuun Deliriumiin. Kaiken kaikkiaan ilta oli yksi parhaista täällä oloni aikana!

662908.jpg
Alexandra, Elton (bras.) ja Violetta

662948.jpg
Tomas esittelee (solarium?)rusketustaan

Deliriumissa oli märkät-paitakilpailu, johon en itse (yleisön pyynnöstä huolimatta....) osallistunut, mutta josta riittää täällä varmasti keskusteltavaa seuraavaksi muutamaksi viikoksi. Osa tytöistä halusi ja sai pitää rintsikat paidan alla, mutta reippaimmat riisuivat kaikki ylimääräiset kiristimet pois. Rohkein venäläinen tyttö oli lopulta kokonaan ilman paitaa. Hurjimmat kuvat joutuivat valitettavasti ankaran sensuurin kohteeksi.

663578.jpg


662891.jpg

Koska Delirium meni "jo" viideltä kiinni ja virtaa vielä riitti, jatkettiin Lolitaan - baariin, joka aukeaa, kun muut sulkeutuu. Uusia ja vanhoja tuttuja tavatessa tajusin, että baarikeskustelut alkaa täällä aina samalla tavalla ja noudattaa selkeitä kaavoja.

Kaava nro 1, tutut:
Suukot molemmille poskille ja se kumpi ennättää ensin, alottaa kysymällä:
"Hola, qué tal? "  (Moi, mitä kuuluu?)
Vastaaja: "Bien, y tú?" (Hyvää, entäs sinulle?)
Kysyjä: "Bien." (Hyvää)
Jos intoa riittää, tämän jälkeen saatetaan jatkaa keskustelua kenties jostain muista aiheista, mutta useimmiten osapuolet kuitenkin jatkavat matkaa omiin suuntiinsa.

Kaava nro 2, uudet tuttavuudet (yleensä vastakkaisen sukupuolen edustajat):
Keskustelun alottaja: "Hola, qué tal?"
Vastaaja (Anniina): "Bien, y tú?"
Kysyjä: "Bien".
Tässä vaiheessa Erasmusstatus on jo yleensä paljastunut ja seuraava kysymys onkin:
"De dónde eres?" (Mistä tulet/olet kotoisin?)
A: "De Finlandia". (Suomesta)
K: "De Finlandia???Tan lejos. No parece que tú eres de Finlandia. Eres tan morena. Y cómo te llamas?"
(Häh, Suomesta?? Niin kaukaa. Ei vaikuta siltä, että olet Suomesta. Olet niin tumma(hiuksinen). Mikä sun nimi on?)
A: "Anniina".
Tässä vaiheessa tarvitaan vähintään kolme toistoa, että kysyjä osaa sanoa nimeni ainakin suunnilleen oikein. Apuna voidaan käyttää kaikkien kirjainten luettelemista. A N N I I N A. Seuraavaksi kysyjä sanoo:
"Encantado" (Hauska tutustua) ja suutelee molemmille poskille. Tämän jälkeen kanssakäyminen joko jatkuu tai lopahtaa kysyjän/vastaajan intresseistä riippuen. Yleensä kysyjä myös muistaa tässä vaiheessa mainita, jos ollaan nähty kuntosalilla. Keskimäärin n. puolet baarikeskusteluista on sisältänyt osuuden "mihin aikaan on tapana käydä Calabozo-kuntosalilla".

662913.jpg
Yksi pakollinen tyttökuva

662959.jpg
Tuttuja poikia kuntosalilta

Vaikka näitä erilaisia kohtaamisia onkin matkan varrella kertynyt, täytyy ainakin äitin iloksi kertoa, etten ole jäämässä tänne kenenkään Manolon luokse, enkä myöskään ole tuomassa kotiin tuliaisina Jorgea, Manua, Oscaria, Huogoa tms. Vaate- ja muuta tavaramäärää arvioidessani näyttää myös siltä, ettei juuri muillekaan tuliaisille ole liikaa tilaa. Ei, vaikka Iitu lupasikin ottaa suurimman matkalaukkunsa ja pakata sinne vain bikinit :D

Yleistyksiä ei tietenkään saa tehdä, mutta omien kokemusteni perusteella voin luonnehtia espanjalaisia erityisesti kahdella adjektiivilla: äänekäs ja suorasukainen. Täällä ei ylimäärästä hienostelua tai nöyristelyä harrasteta, vaan niin positiiviset kuin negatiivisetkin asiat sanotaan suoraan tutuille ja tuntemattomille. Kanssaihmisiä kehutaan auliisti kauniiksi/komeiksi/hyvännäköisiksi ja heti muistetaan myös mainita, jos jokin tuntuu olevan vialla.Tälläinen suoruus kaikkia kohtaan tuntui aluksi hieman oudolta (esim. kaupan kassajonossa edelläni ollut nainen kysyi olinko käyttänyt ollenkaan aurinkorasvaa, kun olin niin punanen), mutta nyt siihen on tietenkin jo tottunut. Tietyllä tavalla suomalaisilla voisi olla hieman oppimista espanjalaisten mutkattomuudesta. Sen sijaan kummallista meuhkaamista ja huutamista paikalliset voisivat edes välillä hieman rajottaa. Yllätys ei tietenkään ole ollut, että latinoveri on koostumukseltaan vähän erilaista kuin meidän pohjoismaalaisten.

Tuleviksi lomapäiviksi olin suunnitellut paljon paljon auringonottoa, mutta yllätys yllätys: vaikuttaa edelleen siltä, että aurinko karttaa tätä kaupunkia. Ainakin ennusteiden perusteella tulevia päiviä hallitsee pilvet ja asteita on alle 20. Jeejee. On jo kunnon lämpöä ikävä! Jos ei ulkona viihdy, niin täytyy kai sitten hyödyntää kunnolla viimenen kuntosaliviikko, tehdä ostoksia (kuten ostaa muutama lasi ja lautanen rikkoutuneiden tilalle) ja suunnitella hyvä ohjelma meidän Porton matkalle. Pian nähdään! :)


662904.jpg
Huomenna taas jorataan!