Toisaalta yhden päättyessä alkaa aina toinen. Mikään ei kestä ikuisesti ja siksi tuntuukin turvalliselta palata kotiin. Tämän viikon säämies on esittänyt parastaan ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta niin Portugalissa kuin täällä härkämaassakin. Jopa Leonissa on vihdoin kuuma! Niinpä odotankin, että Suomessa jatkuu sama meininki. Ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen pääsen viettämään kunnon kesälomaa, joten olisi enemmän kuin suotavaa, että aurinko olisi armas. Por favor.
Päässä risteilee satoja ajatuksia samaan aikaan, mutta silti mitään järkevää kirjoitettavaa ei tunnu enää syntyvän. Niinpä laitan tähän loppuun kuvakokoelman viime viikon tapahtumista.
Viime viikon alussa kierreltiin Fernandan kanssa Leónia ja löydettiin vielä monta uutta paikkaa,
joissa ei oltu aiemmin käyty. Tämä Gaudin suunnittelema pankkirakennus (vas.) oli kuitenkin jo tuttu.
Viikko sitten torstaina oli viimeiset bileet tutulla isolla porukalla. Illan teemana oli 80-luku
80-luku jaksoi viihdyttää seitsemään asti. Taustalla kaunis katedraalimme aamun sarastaessa
80-luvusta selvittyäni ja itkut itkettyäni matkustin perjantaina tapaamaan Iitua Madridiin.
Madridissa ei ehditty muuta kuin syödä salaatit Mäkissä ja käydä torkkumassa Los Amigos
(=kaverit) hostellissa. Amigoinamme olleet 3 eri-ikäistä ja -maalaista miestä pitivät
korinallaan huolen siitä, ettei nukkumisesta juuri tullut mitään.
Matka Madridista Portoon sujui lauantaina sutjakkaasti Ryanairilla. Huonosti nukuttu yö
taisi vaikuttaa sen verran, että olin 45 minuutin lennosta n. puoli tuntia unten mailla. Portossa
meitä odotti muovivasaroilla toisiaan päähän lyövä ihmismeri.
Ilma oli savuinen, sillä jokaisessa kadunkulmassa käristettiin kalaa
Kun Suomessa vietetään juhannusta, Portugalissa ihmiset vauvasta vaariin kerääntyvät kaduille
juhlistamaan São Joãon (Pyhän Jussin) päivää. Pienet kadut ja n. 200 000 muovivasaroilla huitovaa
ihmistä takasivat sen, että joukossa tunnelma tiivistyi. Näyttää niitä kummallisia perinteitä olevan muissakin maissa :)
Lauantai-illan kruunasivat mahtavat ilotulitukset Douro-joella
Sunnuntaina kävimme mm. FC Porton kotistadionilla ja Kristallipuistossa (kuvassa).
Portoa halkova Douro-joki ja lukuisat sillat tekevät maisemista ainutlaatuiset
Maanantaina shoppailimme ja olimme tunnin kestävällä sisävesiristeilyllä. Portugalin hintataso
oli mielestäni hieman alhaisempi espanjaan verrattuna. Asioiminen kaupoissa tms sujui yleensä
espanjan, portugalin ja englannin kielen sekoituksella.
Portossa oli sekä kaunista että rumaa. Espanjaan verrattuna maa vaikutti hieman köyhemmältä.
Kaupungissa oli vuorotellen hyvin hoidettuja ja ränsistyneitä rakennuksia.
Viimeisenä päivänä tiistaina olimme opastetulla kierroksella yhdessä kuuluisista Port-viinikellareista.
En ollut aiemmin edes tajunnut, kuinka surkea viiniasiantuntemukseni oli ennen tätä retkeä. Kierroksen
alussa ja lopussa saimme ilmaiset maistiaiset vuosikertaviineistä.
Keskiviikkona istuimme Iitun kanssa 11h bussissa päästäksemme Portosta Leóniin. Vähän
siinä paikat puutuivat, mutta yllättävän nopeasti aika meni. Eilen torstaina oli sitten viimeisten
ostosten, katedraalikäynnin ja shottibaarin vuoro.
Kädessä olevat shotit (?) "Saatanan sangriat" oli melko tulista tekoa
Siivousta ja viimeisten tavaroiden pakkaamista lukuunottamatta kaikki on siis tehty. Vaikka rahat on loppu, olen rikkaampi kuin koskaan. 21 kerätyn opintopisteen lisäksi tuhannet valokuvat ja muistot todistavat, että paljon uutta on nähty ja koettu. Maailma opettaa.
Adiós León, adiós amigos!
Kommentit